Vedenlaatu

Verkostoveden laatu

Veden laatua tutkitaan talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Nykyinen ohjelma vuosille 2016-2020 on tehty yhteistyössä terveysviranomaisten kanssa. Vesinäytteet Järvenpäästä, Keravalta ja Tuusulasta otetaan vesilaitoksen omana työnä. Sipoon vesinäytteet ottaa Porvoon terveydensuojelu.

Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Valvontanäytteet otetaan verkostovedestä joka toinen kuukausi. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista.

Keski-Uudenmaan Veden toimittamasta vedestä luonnollisen pohjaveden osuus oli vuonna 2017 n. 30 % ja tekopohjaveden osuus n. 70 %. Tekopohjavettä saadaan imeyttämällä erittäin hyvälaatuista Päijänteen vettä maaperään.

Keski-Uudenmaan Veden tuottama ja toimittama talousvesi poikkeaa edukseen useista talousvesistä

Vesi on edukseen, koska siihen ei lisätä lainkaan vieraita kemikaaleja, ei edes usein desinfioinnissa käytettyä klooria. Talousveden alkaloimiseksi käytetään kotimaasta louhittua luonnon kalkkikiveä, joka on ainoa kemikaalinomaisesti käytetty aine. Laitoksilta lähtevässä vedessä ei esiinny merkittäviä rauta- tai mangaanipitoisuuksia. Myös veden orgaanisen aineksen määrä (TOC-arvo) on suhteellisen alhainen.

Oheisissa PDF-taulukossa on esitetty näytteenottopisteittäin virallisen valvontaohjelman mukaisesti otettujen vesianalyysien tulokset.
Tulokset ovat näytteenottokertojen keskiarvoja.

Verkostovesinäytteet 2020
Verkostovesinäytteet  2019

Verkostovesinäytteet 2018
Verkostovesinäytteet 2017
Verkostovesinäytteet 2016
Verkostovesinäytteet 2015

 

Keski-Uudenmaan Vesi kuntayhtymän riskienhallintasuunnitelma

Keski-Uudenmaan Veden riskinarviointi on tehty Maailman terveysjärjestön suositteleman Water Safety Plan (WSP) -periaatteen mukaisesti. Koko vedentuotantoketjun kattava riskienarviointi - pohjaveden muodostumisalueilta jäsenkuntien verkostojen alkupisteisiin - tehtiin alun perin vuonna 2016 yhteistyössä vesilaitoksen henkilökunnan, terveydensuojeluviranomaisten sekä ulkopuolisen konsultin kanssa.

Mahdolliset veden laatuun ja toimitusvarmuuteen vaikuttavat riskit luokiteltiin vakavuuden perusteella ja niille laadittiin toimenpide- ja seurantaohjelmat riskien hallitsemiseksi. WSP:n mukainen riskienarviointi kattaa vesihuoltolain edellyttämän selvillä olo- ja tarkkailuvelvoitteet sekä talousvesiasetuksen 1352/2015 vaatimukset.

Riskienarviointi käydään läpi säännöllisesti terveydensuojeluviranomaisen kanssa ja terveydensuojeluviranomainen valvoo, että veden laatua ja toimitusvarmuutta turvaavat toimenpiteet tulee tehdyksi vesihuoltolaitoksella. Terveydensuojeluviranomainen on hyväksynyt riskinarvioinnin (9.3.2021).

Talousvettä tarkkaillaan terveydensuojeluviranomaisen hyväksymien valvontatutkimusohjelmien mukaisesti. Talousveden laadun valvonta koostuu omavalvonnasta ja viranomaisvalvonnasta. Riskinarvioinnin perusteella seuraavien muuttujien tutkimustiheyttä on vähennetty viiden vuoden välein tutkittavaksi: syanidit, radon, uraani, viitteellinen annos, bentseeni, 1,2-dikloorietaani, trikloorieteeni ja tetrakloorieteeni, koska kyseisten aineiden pitoisuudet ovat olleet alle määritysrajan, eli myös alle 60 % muuttujan enimmäisarvosta. Riskinarvioinnissa ei ole löytynyt perusteita, jonka mukaan niitä esiintyisi talousvedessä laitoksen toiminta-alueella.

 

 

 

Vedenkäsittelylaitosten laatu

Vedenkäsittelylaitosten laatua tutkitaan vähintään kerran kuukaudessa. Vedestä tehdään perusmääritykset, joiden avulla tarkkaillaan laitosten käsittelyprosessien toimintaa. Käsittelylaitosten veden laadut eroavat toisistaan kohtalaisen vähän, erot johtuvat lähinnä pohjavesialueiden luonnollisen veden laadun eroista.

Veden kovuus

Veden kovuus aiheutuu veteen liuenneesta kalsiumista ja magnesiumista. Veden lämpötila vaikuttaa voimakkaasti kalsiumkarbonaatin eli kalkkikiven saostumiseen. Suomen kuntaliiton ja Vesilaitosyhdistyksen alkalointia koskevissa ohjeissa on suositeltu, että käsittelystä lähtevästä kylmästä vedestä ei saostu kalsiumkarbonaattia. Riittävän korroosioneston varmistamiseksi veden laatua suositellaan kuitenkin muutettavan alkaloinnissa siten, että kalkkikiveä saostuu vettä lämmittäessä. Näin ollen lämminvesilaitteiden sekä kahvin- ja vedenkeittimien kalkkikivisaostumat ovat veden alkaloinnin väistämätön ja luonnollinen seuraus. Monissa Keski- ja Etelä-Euroopan maissa pyritään kylmässäkin vedessä kalsiumkarbonaatin suhteen ylikylläiseen veteen, jolloin kalkkikiveä voi saostua myös kylmästä vedestä.

Keski-Uudenmaan Veden vesilaitoksen vesi on pääosin pehmeää. Keskikovaa vettä esiintyy lähinnä Kellokoskella, etäläisessä ja pohjoisessa Järvenpäässä, Keravan koillisosissa, Jokelassa, Paippisissa sekä Nikkilän pohjoisosissa. Veden kovuus näillä alueilla on lähinnä seurausta luonnollisen pohjaveden ominaisuuksista.

Veden kovuus määritetään kuukausittain valvontatarkkailun yhteydessä. Kovuus ilmoitetaan joko saksalaisina asteina (°dH) tai millimooleina (mmol/l), 1 °dH = 0,18 mmol/l. Seuraavassa taulukossa on esitetty valvontatarkkailun yhteydessä mitatut kovuusarvot vuoden 2015 keskiarvoina.

Näytteenottopiste Kovuus [°dH] Kovuus [mmol/l] Sanallinen arvo
Järvenpään uimahalli 3.8 0.68 Pehmeä
Järvenpään terveyskeskus 3.7 0.67 Pehmeä
Satukallion K-market 5.1 0.92 Keskikova
Haarajoen K-market 5.6 1.00 Keskikova
Keravan Terveyskeskus 3.6 0.65 Pehmeä
Kalevan päiväkoti, Kerava 3.6 0.65 Pehmeä
Päiväkoti Aarre, Kerava 3.5 0.63 Pehmeä
Kotimäen palvelutalo, Kerava 3.6 0.64 Pehmeä
Alikerava 3.4 0.62 Pehmeä
Nikkilän Terveyskeskus 5.2 0.94 Keskikova
Söderkullan palvelutalo 3.9 0.70 Pehmeä
Nordkalk, Kalkkiranta 3.8 0.69 Pehmeä
Hyrylän Terveyskeskus 4.2 0.76 Pehmeä
Kustaa Adolfin koti, Kellokoski 7.8 1.40 Keskikova
Ester Matildan koti, Jokela 7.8 1.40 Keskikova
Lemminkäinen, Tuusula 4.9 0.88 Pehmeä

Veden kovuusasteikko
0…2,1˚dH Hyvin pehmeä
2,2…4,9˚dH Pehmeä
5,0…9,8˚dH Keskikova
9,9…21˚dH Kova
Yli 21 ˚dH Hyvin kova

 

Veden kovuuden vaikutus kodinkoneissa – yleisiä hoito-ohjeita

Yleisohjeena veden kuivaaminen esim. kaakelipinnoilta ehkäisee kalkkitahrojen syntyä. Myös lämminvesivaraajan lämpötila kannattaa tarkistaa, mikäli kalkki aiheuttaa ongelmia. Varaajan suositeltu lämpötila on 60 – 65 astetta, mikäli vesi riittää päivän tarpeisiin, eivätkä kiinteistön sisäiset putkivedot ole liian pitkiä. Alle 60 asteen lämpötilaa ei suositella, sillä legionellabakteeri voi lisääntyä lämpötilan ollessa liian alhainen.

Astianpesukoneet

Yleensä pehmennyssuolaa ei tarvita. Noudata kuitenkin laitevalmistajan ohjeita. Jos koneeseen kertyy kalkkia, pese ohjelma läpi ilman astioita käyttäen pesuaineen tilalla sitruunahappoa.

Pyykinpesukoneet

Ota huomioon veden kovuus annostellessasi pyykinpesuaineita. Katso ohjeet pesuainepaketin kyljestä.

Kahvin- ja vedenkeitin

Käsittele kahvin- ja vedenkeitin ajoittain keittämällä talousetikka- (annostus ¼ talousetikkaa ja ¾ vettä) tai sitruunahappoliuosta (noin ruokalusikallinen litraan vettä) laitteen läpi, jonka jälkeen 2 – 3 kertaa vettä ennen kuin otat laitteen uudelleen käyttöön.