Vesistöt

Vesistöt

Vesistöjen hoito ja kunnostus

Vesistöjen kunnostustyöt muodostavat liikelaitoskuntayhtymän toisen tehtäväryhmän. Kuntayhtymä on teettänyt vesi- ja kalatutkimuksia ja yleissuunnitelmia sekä käytännön hoitotoimenpiteitä ja rakennustöitä veden laadun ja vesistön tilan parantamiseksi. Tavoitteena on luoda edellytykset monipuolisten virkistyskäyttömahdollisuuksien kehittämiselle toimialueen vesistöissä. Vesistöjen kunnostushankkeet edellyttävät laajaa yhteistyötä, jossa kuntayhtymän tehtävänä on toimia jäsenkuntiensa asiantuntijaorganisaationa ja hankkeiden koordinaattorina.

Kuntayhtymän toimesta laadittiin 1980-luvulla Keravanjoen ja Tuusulanjärven kunnostussuunnitelmat. Vesistöjen kunnostustöiden toteutus aloitettiin 1980-luvun loppupuolella kuntayhtymän kunnostusrahaston varoilla. Töitä on toteutettu tasapuolisesti kaikkien jäsenyhteisöjen alueella Keravanjoella, Tuusulanjärvellä, Rusutjärvellä, Lammaslammella ja Vantaanjoessa Vantaankoskella.

 

Keravanjoki

Lisäveden johtaminen

Keravanjokeen on johdettu vuodesta 1989 lähtien lisävettä Päijännetunnelista noin 4 milj. m3 lähes joka kesä. Tavoitteena on lisätä kesäajan virtaamaa ja laimentaa ravinnepitoisuuksia. Tämä ja muut toteutetut kunnostustoimet ovat parantaneet joen vedenlaatua ja tukeneet joen virkistyskäyttöä. Keravanjoella on nykyään useita kuntien kunnostamia uimarantoja. KUVES osallistuu Keravanjoen vedenlaadun yhteistarkkailuun, jossa vedenlaatua seurataan säännöllisesti.

 

Lisätietoa Keravanjoen vedenlaadun seurannasta

www.vhvsy.fi

 

Tuusulanjärvi

Kunnostushankkeen hallinnointi siirtyi Keski-Uudenmaan ympäristökeskukseen 1.1.2019.

Lisätietoa Tuusulanjärven kunnostuksesta (http://www.tuusulanjarvi.org/)

 

Rusutjärvi

Rusutjärvi on pieni ja rehevä järvi Tuusulanjärven valuma-alueella. Sen tilaa on parannettu mm. hoitokalastuksella, niittämällä vesikasveja, ruoppaamalla lahdelmia sekä johtamalla järveen lisävettä Päijänne-tunnelin kautta kesäisin. Lisäveden ansiosta järven vesi vaihtuu lähes kaksi kertaa vuodessa luontaisen yhden kerran sijaan. Niukkaravinteinen lisävesi laimentaa Rusutjärven fosforipitoisuutta, mutta järven sinilevämäärät eivät silti ole vähentyneet riittävästi. Ajoittain runsas sinilevien määrä etenkin loppukesällä haittaa järven virkistyskäyttöä.

Lisätietoa Rusutjärven seurannasta

Hietala J, 2017 Rusutjärven tilan kehitys 1984 2017 tarkkailuraportti ja ehdotus seurantaohjelmaksi

 

 

Lammaslampi

Lammaslammen kunnostaminen

Lammaslampi on ruskeavetinen ja rehevä pikkujärvi (pinta-ala 7 ha), joka sijaitsee Vantaan Pähkinärinteessä Espoon Pitkäjärven valuma-alueella.

KUVES on seurannut pienen Lammaslammen tilaa vuodesta 1994 lähtien. Järvellä on toteutettu useita kunnostushankkeita, kuten ruoppaustöitä sekä ilmastuskaivon ja kosteikon rakentaminen. Lammaslampi on tärkeä virkistyskohde Pähkinärinteen asukkaille. Järven tilan hoito ja seuranta jatkuu Vantaan kaupungin rahoittamana.

 

Lammaslammen yhteenveto 2017

Tuusulanjoki

Tuusulanjokea kunnostettiin vuosina 2006-2009 Uudenmaan ympäristökeskuksen, Tuusulan kunnan ja KUVESin toimesta. Kunnostuksessa jokea ruopattiin, rantoja vahvistettiin, uimarantoja ja maisema altaita rakennettiin ja jokeen rakennettiin koskimaisia pohjakynnyksiä ja kiveyksiä.

Vedenkorkeuden ja virtaaman säännöstely

Tuusulanjärvden vedenkorkeutta ja virtaamaa säännöstellään padon avulla. Syksyllä 2015 padon luukku uusittiin ja viereen rakennettiin luonnonmukainen kalatie.

Tuusulanjärven vedenkorkeutta on seurattu vuodesta 1959 järven luusuassa sijaitsevan vedenkorkeusasteikon ja järven eteläpäässä sijaitsevan automaattisen mittalaitteiston avulla. Vedenkorkeustietojen perusteella voidaan seurata myös veden virtaamaa järvestä Tuusulanjokeen. Virtaamatietoja hyödynnetään esimerkiksi vesistöennusteita laaditaessa (Tuusulanjärven vesistöennuste).

Lisätietoja